Eilen tuli käytyä ensimmäistä kertaa hihnakävelylläkin, kun piti käydä postissa. Pikku riiviö käveli varsin hienosti. Ensin paikallaan ja sitten järjettömällä vaudilla johonkin suuntaan pomppien. Suurin osa matkasta meni sylissä kulkien. Perillekin päästiin varsin nopeasti.Takaisin tullessa alkoi hieman kiukuttaa ja vetoa hihnaan tuli enemmän kuin menomatkalla. Pysähtelyä ei suinkaan seurannut luoksetulo vaan vikinäkonsertti, joten tähänkin suuntaan Kuru pääsi osan matkaa sylikyytiä, kun ensin hieman rauhoittui.
Yöllä Kuru vinkui kerran tai kaksi vähän aikaa, mutta lopetti onneksi nopeasti, neljältä yöllä halusi ulos tarpeilleen. Seitsemältä olisi Kurun mielestä ollut hyvä aika herätä, mutta me emme olleet ihan samaa mieltä. Hieman rauhoittelua, ruokaa ja leikkiä niin uni taas maistui. Kymmeneltä herätys ja yhdentoista jälkeen vieraaksi saapui vanhempieni 11-vuotias lapinkoira Peltsi (Tsabba Belka). Kuru oli aivan innoissaan uudesta kaverista ja juoksi raketin lailla edestakas pihaa ympäri. Peltsi ei niinkään ollut innostunut taapaamisesta vaan halusi olla omissa oloissaan enemmän. Peltsin häntä ja peräpää olisi Kurua kovasti kiinnostunut ja tästä Peltsi vähän murahti.
Tapaaminen meni kuitenkin hyvin ja toivottavasti tulevaisuudessa Peltsikin yhtyy leikkiin. Tapaamisen jälkeen harjoiteltiin vähän yksin nukkumista ja harjoittelun jälkeen nukkuminen senkuin jatkui. Onpa tuo pieni tuhiseva pallo ihana.
Risto
Vauhtia hihnassa:
Peltsin kanssa:
Kommentit