Torstaina käytiin kääntymässä mun siskon luona, ja Kuru näki ekaa kertaa elämässään kissoja. Reaktio oli kyllä just sitä mitä ajattelinkin, se nimittäin haukkui ihan yhtä komeasti kissoja kuin muitakin mörköjä. Kissat eivät sitten kovin kauaa Kurun lähellä viihtyneet, ja tutustuminen jäi siihen. Mielenkiintoista kyllä oli, että Kuru hyppäsi heti makuuhuoneeseen mentyään ihan suvereenisti siskon sängylle. Se ei koskaan ole tehnyt kotona niin! Meni vielä uudestaankin ensimmäisen sängyltä häädön jälkeen. Pari tuntia viivyttiin siskon luona ja Kurulla oli kovasti vauhti päällä melkein koko ajan. Oli se sitten aika väsynytkin kotona..

Perjantaina mentiin tapaamaan pitkästä aikaa Kirsua, Tiitua ja Beanaa. Kuru oli taas ihan onnessaan nähdessään Tiitu-emon. Ihan ensimmäisenä Tiitun piti tietysti muistuttaa pojan mieleen, kuka määrää, mutta siihen meni tällä kertaa vain muutama hassu sekunti. Sitten pitikin wannabe-vinttikoirien eli äidin ja pojan lähteä juoksemaan. Kuru löysi heti suljetulta golfkentältä ihania golfpalloja leluksi, huoh. Pian kuitenkin siirryttiin kävelemään kivan pellon ympäri, Kuru sai juosta sydämensä kyllyydestä, ja ihan hyvät painitkin Kuru sai aikaiseksi Tiitun kanssa. Kiitos Kirsulle, oli ihanaa nähdä taas!

Lenkiltä jatkettiin sitten Riston vanhempien luokse, viikonloppuna tarvittiin taas koiravahtia. Lauantaina käytiin Haltialassa lenkkeilemässä, jostain syystä muita koiria ei pahemmin ollut ja Kuru sai olla melkein koko ajan irti, jotain 1,5 tuntia siellä saatiin kulutettua. Komea Mosku-herra tuli kuitenkin vastaan (ja Kurun piti tietysti räyhätä..). Kuru oli illalla ihan selvästi väsynyt, riehui välillä sisällä taas melkoisesti. Mitään kieltämistä ei halunnut ottaa kuuleviin korviinsa, eikä puhuttelukaan tuntunut auttavan. Käytiin vielä pellolla vähän kävelemässä, mutta eniten aikaa meni Kurun rauhoitteluun. Se riehui, räyhäsi, yritti vetää hihnassa ja sulki korvansa kaikilta ohjeilta. Sai se sitten vihdoin rauhoituttuaan ja toteltuaan juosta pikkuisen irtikin. Illalla palasivat vielä Riston isä ja veli Lapin-reissulta, ja Kuru oli onnessaan. Jostain syystä päivän jälkeen uni maittoi.

Tänään aamulla odotti yllätys, illalla alkanut pieni lumisade oli jatkunut yön yli ja pihalla oli ainakin viisi senttiä lunta! Sen kunniaksi lähdettiin taas Haltialaan lenkkeilemään. Muita ei pahemmin ollut, kaksi sileäkarvaista noutajaa tuli vastaan, ja niiden kanssa Kuru pääsikin myöhemmin luvan kanssa leikkimään hetkeksi. Sen jälkeen mentiin vielä valtavalle pellolle, Kuru sai juosta ja saatiin harjoiteltua luoksetuloja. Ihme ja kumma, luoksetulot onnistuivat tosi hienosti. Ja kerrankin Kurukin vaikutti väsyneeltä..

Tänä viikonloppuna Kuru jätti ensimmäisen kerran ruuan syömättä, kun sitä tarjottiin. Perjantaiaamuna se ei syönyt aamuruokaansa, joten sitä tarjottiin seuraavan kerran iltapäivällä lenkin jälkeen. Ei kelvannut silloinkaan, ja vasta kolmas tarjoamiskerta muutaman tunnin päästä tuotti tulosta. Lauantaiaamuna sama juttu, tosin ruoka maittoi jo toisella kerralla. Tosi kummallista, kun Kuru oli pienenä niin älyttömän ahne. Namit maistuvat nyt vaihtelevasti, tänään Kuru on ollut tosi ahne nameille, eilen taas namit maistuivat vain harvoin. Ailahtelevainen taitaa nyt olla ajankohtainen adjektiivi. Oliskohan tuo sitten oikeasti murrosikää, kaipa ne hormonit vaan heittelehtivät sitten niin kovasti.

Automatkailu sujuu jo ihan kohtuullisesti Riston isän pikku-Fiatissa, joka meillä oli nyt pari viikkoa käytössä. Tälläkin viikolla Kuru autoili joka päivä. Etutassut se jo nostaa itse autoon, tosin jos se saisi valita, se pysyisi parin metrin päässä autosta.. eli hihnasta sen joutuu vetämään autolle, ja takapää pitää nostaa kyytiin. Sohvalle se kyllä pomppaa ihan itsenäisesti, eli kyllä se halutessaan osaa. ;) Kuolaamista ei enää esiinny, DAP auttaa huomattavasti, ja kerran pari on ilmankin DAPpia matkusteltu. Sen sijaan vihdoin korjaamolta saapuneessa Riston isän isommassa autossa matkustaminen on Kurun mielestä edelleen tosi ikävää. Koko kotimatka sujui kuolaten, vaikka DAPpia oli suihkuteltu. Autolla on siis väliä.

Tiina