Eilen oli parin viikon tauon jälkeen taas ohjatut tokotreenit Lauttasaaressa. Tällä kertaa harjoiteltiin maahanmenoa ja paikallamakuuta. Molemmathan Kuru osaa ihan hienosti, paikallamakuu taitaa olla sen bravuuri. Ohjaajaa vähän ihmetytti, kun Kuru on normaalisti siellä treeneissä sellainen ADHD, kun kentällä on kymmeniä koiria vahdattavaksi. Vaan hienosti se Kuru pysyi maassa, niin kuin ajattelinkin. Lisäksi tehtiin vähän kontaktiharjoituksia, jotka meidän osalta menivät vähän niin ja näin. Vielä ensimmäisten harjoitusten kohdalla (ohittamista rivissä) Kurun mielenkiinto oli mussa ja nameissa, mutta loput menivät ihan hukkaan. Vähän yritettiin vielä harjoitella perusasentoa yms. mutta luovutettiin hyvin pian, kun Kurun loppukin yhteistyöhalu oli hukassa.

Joka tapauksessa olen kyllä tyytyväinen Kuruun, se jaksoi kuitenkin suurimman osan ajasta tehdä ihan kivasti yhdessä mun kanssa ja teki hienosti osaamansa asiat. Se jopa söi reippaasti ja leikki, vaikka muita koiria tuolla treeneissä on tosiaan paljon. Kyllä se tästä lähtee, pitää vaan kotona opetella lisää uusia asioita, että voi treenata vähän monipuolisemmin. Ohjaaja antoi vinkiksi sen, että lähdettäisiin välillä ihan reilusti kentältä pois, kun on treenattu se viisi minuuttia, ja tultaisiin sitten taas takaisin, kun on meidän vuoro harjoitella. Sillä tavalla Kuru ehkä oppisi, että kentällä tehdään eikä piippailla ja muualla saa sitten tehdä vähän enemmän omia juttujaan. Täytyy kokeilla, tosin en tiedä mitä se koirahäiriö vaikuttaa, kun Kuru ei koko ajan näekään muita. Mutta kokeilun arvoinen ajatus joka tapauksessa.

Paluumatkalla kävi hauska pieni juttu, bussikuski tunnisti Kurun rodun ihan oikein! :D Se on niin harvinaista, että kyllä vähän hymyilyttikin. Kuru on nykyään hyvin rauhallinen bussimatkustaja, nytkin makaili mennen tullen lattialla ihan rauhassa, eikä välittänyt ohi kulkevista ihmisistä, vaikka normaalisti on niin hirveästi ihmisten perään.