Maanantaina käytiin vielä viimeisen kerran lenkillä jäällä. Kuru oli ihan kohtuullisesti kuulolla (tosin mullakin oli huonommat namit mukana kuin aiemmin), muttei tullut yhtä iloisesti luokse kuin aiemmilla irtolenkeillä. Tietää siis taas fleksikuuria. Kiltisti se oli kuitenkin, ei lähtenyt kaislikosta ilmestyneen hiihtäjän perään, eikä edes huudellut törkeyksiä. Pysyi lähellä eikä kadonnut hajumaailmoihinsa - no, jäällä ei tietty kaislikkoa lukuun ottamatta pahemmin niitä Kurun mielestä ihania hajuja ole. Lopuksi otettiin vielä pieni tokoilusessio jäällä. Ensimmäistä kertaa pystyin pitämään Kurua irti tokoillessa, kun oli niin hyvä näkyvyys joka suuntaan, eikä häiriötä missään. Kuru teki tosi innokkaasti, ja saatiin pari todella, todella vauhdikasta luoksetuloa myös tehtyä. Perusasennot ja seuraaminen sujuivat ihan kivasti, ja maahanmenot olivat ripeitä. Niissä onkin ollut jotain ihmeellistä tahmaamista viime aikoina. Nyt kuitenkin sujui, Kuru oli vissiin saanut juosta just sopivasti niin että pöllöilyä ei enää esiintynyt, mutta virtaa riitti. Viimeiseksi tehtiin paikallamakuu, otin välimatkaa noin 20 metriä, joten en viitsinyt yrittää makuuttaa enempää kuin minuutin. Hienosti sekin sujui, jes!

Keskiviikkona käytiin pitkästä aikaa lappalaisten vapaamuotoisissa treeneissä Tuomarinkartanolla. Kurun mielestä se oli tietenkin erittäin haukuttava juttu, koska se on viettänyt viimeiset kolme kuukautta täysin pellossa, ihmisten ilmoilla ei olla käytännössä käyty. Kyllä se sitten onneksi alun huutelun jälkeen rauhoittui ja paikoitellen teki ihan kivastikin juttuja. Pääasiassa treenattiin kontaktia. Välillä kävin kävelemässä kentän toisella laidalla ja Kuru kiskoi niin, että kielsin aika ankarasti. Sen jälkeen se vasta sujuikin, Kuru heilutteli häntää mulle kun kehuin sitä hienosti tehdyistä jutuista - pitihän mua mielistellä, kun ärjäisin sille vetämisestä. Tehtiin myös "ohitusharjoituksia" Kaiku-lapinporokoiran kanssa niin, että Kaiku kiersi meitä ympäri. Liikkuminen olisi ollut vähän liikaa vaadittu Kurulta, mutta näin harjoitus meni ihan nappiin.

Viimeiseksi muutama treenaaja kopeloi Kurun läpi, hampaat ja pallit tarkistettiin. Kuten arvelinkin, Kuru yritti kaikin voimin kiivetä syliin, hyppiä päin ja nuolla naamaa. Sen siitä saa, kun ei käy treenaamassa.. Ei se aiemminkaan kovin hyvin malttanut käyttäytyä, mutta nyt se oli unohtanut kokonaan kaikki käyttäytymissäännöt. No, parempi tietty näin päin, että se on yli-innokas. Harjoitusta tosiaan tarvitaan, Katselmus ja virallinenkin näyttely edessä. Seisomista onkin treenattu kotona, mutta juokseminen on jäänyt, kun sitä ei oikein sisällä voi tehdä..

Tiina