Kiirettä on taas ilmeisesti pitänyt, kun blogin päivittäminen on taas jäänyt. No, todellisuudessa kyse on vaan laiskasta emännästä, meidän elämä kun on edelleen tasaisen tylsää. Edellisenä viikonloppuna Kuru pääsi hoitoon Kirsun luo, kun lauantaina juhlittiin kavereiden häitä. Lauantaiaamuna vein hiukan ylienergisen kakarakoiran Kirsulle, kierrettiin pieni hihnalenkki mammojen kanssa ja Kuru jäi onnellisena juoksentelemaan pihalle ja teholeikkimään kaikilla ihanilla uusilla leluilla. Sunnuntaina päivällä haettiin Koolainen, joka oli kyllä yllättävän innoissaan meidän paluusta. Se oli ahkerasti tuhonnut halkoja ja leluja, mutta muuten oli ilmeisesti ollut ihan kohtuullisen kiltisti. Jopa lenkillä se oli ohittanut ihan sivistyneesti muita koiria, hienoa! Täytyy sanoa, että Kurulla on ehkä maailman paras hoitopaikka, Kirsu kun oli hankkinut meille jopa krapulapizzaa, kun haettiin Kuru. :D Kiitokset Kirsulle hyvästä hoidosta, jälleen kerran.

Viime viikko oli Kurulle vaan tylsää hihnalenkkeilyä, kun en jaksanut helteiden edelleen jatkuessa lähteä yksinäni mihinkään kauemmas lenkkeilyttämään Kurua. Viikonloppuna kuitenkin päästiin vihdoin ja viimein mökille! Tänä kesänä ei olla ehditty mökkeilemään kertaakaan aiemmin, vaikka normaalisti mökkikausi avataan jo toukokuussa. Tällä kertaa lähdettiin mun äidin mökille Virroille, ja Kuru sai rallailla siellä ihan rauhassa pihalla, kun lähimpään naapuriin on ihan riittävästi matkaa. Perille saavuttiin perjantaina kahdeksan jälkeen, Kuru otti hyvät spurtit heti sata metriä ennen mökkiä. Mä olin sentään tällä kertaa sen verran järkevä, että jäin Kurun kanssa kyydistä vajaan kilsan ennen mökkiä ja kävelytin Kurua sen verran, ettei se ihan kylmiltään pääsisi revittelemään. Se juoksi aivan täysiä autoa tyhjentäneen Riston luo ja otti sen jälkeen aika hullut hepulit pitkin pihaa ja mökin ympäri. :D Koiranelämää.

Lauantaina mentiin poimimaan mustikoita ihan vaan mökin pihaan, lähelle rantaa ja Kuru oli tietysti mukana. Mä kykin puskassa ja poimin mustikoita parhaani mukaan, Risto valokuvasi ja Kuru puuhaili siinä rannassa.. hetken päästä se kieri jossain, ja Risto komensi Kurun ylös ja totesi Kurun kantaneen rantavedestä mädäntyneen kalan, jonka päällä se sitten kieri. Haju oli aivan sanoinkuvaamaton.. jokainen voi kuvitella, miltä ehkä useammankin hellepäivän rantavedessä lillunut kuollut kala haisee. Marjastaminen jäi siihen, ja ei kun koiraa pesemään. Valitsimme mökin shampoovalikoimasta sen tuoksuvimman, jotta löyhkä edes vähän peittyisi. Ihan helppoa homma ei ollut, koska pahin haju tuntui olevan Kurun päälaella - tosi kiva ja helppo pestä, kun Kuru ravisti aina, kun päähän suihkutti vettä. Onneksi se on kuitenkin niin kiltti ja sopeutuvainen, että antoi kyllä nätisti lutrata. Kahden pesukerran jälkeen pahin haju oli onneksi poissa. Pesuepisodin jälkeen lähdettiin "kaupunkilenkille", paikallisen laskettelukeskuksen rinteitä katsomaan. Aika umpeenkasvaneet ne rinteet olivat, mutta ylös päästiin kuitenkin polkua pitkin ja alas tultiinkin lenkkipolun kautta. Ihan kivat maisemat sieltä kuitenkin oli, vaikka aika matala mäki se olikin verrattuna "oikeisiin" laskettelurinteisiin. Illalla Kuru-parka joutui uimaan, ja oli todellakin aika reppanan oloinen. Risto kantoi sen veteen kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla Kuru ui hyvin tehokkain liikkein suoraan rantaan. :P Molemmilla kerroilla se lähti suoraan kävelemään poispäin mökiltä tyyliin "mä lähden nyt", kun me oltiin niin kaameita rääkkääjiä, että pakotettiin se veteen. Voi parkaa. :D

Sunnuntaipäivä vietettiin vielä mökillä ja Kuru sai lenkkeillä mökkitiellä irti ja nautiskella pallon perässä juoksemisesta. Se jopa tuo pallon nykyään melkein käteen asti, kerran viikonlopun aikana taisin jopa saada pallosta kiinni ennen pudottamista. Vähän käytiin myös isomman tien varressa kävelemässä hihnalenkkiä ja etsimässä sopivia lenkkimaastoja, muttei ainakaan sillä jaksamisella sellaisia oikein löytynyt. Ehkä seuraavalla kerralla sitten. Valitettavasti meidän talvisia lenkkimaastoja ei voi nyt oikein hyödyntää, kun muutkin ihmiset ovat mökeillään. No, eiköhän Kuru silti saanut ihan tarpeeksi liikuntaa. ;) Pari kuvaakin yritettiin Kurusta ottaa, saa nähdä, onnistuivatko, ja saadaanko niitä jossain vaiheessa esille.

Tiina