Perjantaina Halti oli taas tapaamassa Rova-siskoa ja Nilaa Haltialassa, ja Kurukin pääsi mukaan. Käveltiin tällä kertaa suosiolla suoraan isolle pellolle ja koirat saivat rellestää irti. Rova on aika tiukka likka, pisti veljen kyllä ruotuun heti alkuun. Hyvät äänitehosteet niistä molemmista lähtee leikkiessä. Käveltiin peltoa pari kertaa ympäri ja isot koiratkin malttoivat ees vähän liikkua samalla, vaikka paskansyönniksihän se meinasi ainakin Kurun kohdalla mennä. Kääpiöt sen sijaan malttoivat keskittyä leikkimiseen ja isojen koirien rääkkäämiseen. Ihme ja kumma, Nilakin innostui kerran leikkimään pentujen kanssa! Yhden pyrähdyksen se otti minikoirien seurana, meinaakohan se vähitellen pehmetä? :D Kuru sai pari pientä hepulinpoikasta, myöhemmin se löysi vielä pellosta jonkun kepintapaisen ja rallasi sen kanssa ympäriinsä. Pikku-Rova kipitti sen perässä minkä koivistaan pääsi, kun Halti ja Nila tyytyivät katselemaan rallausta paikoiltaan. Aika huvittava näky. Vähän tiukaksikin noiden minikoirien paini meinasi mennä, ja just ennen pellolta lähtöä huomasinkin, että Haltin vasemman silmän alapuolella oli pieni vekki. No, siis tosi minimaalinen haava, koska siitä oli tullut vain yksi pisara verta ja mä en edes huolestunut siitä - tästä voi siis päätellä, kuinka pieni vekki se olikaan. :P Nätisti pennut kuitenkin leikkivät tän pienen rähinän jälkeenkin. Kuru osoitti vähän beanamaisia piirteitä ja meni rähisevien pentujen väliin huutamaan - pieni poliisi.

Lauantaina meillä olikin hiukan enemmän ohjelmaa, kun ajeltiin ensin mun siskon luokse tutustuttamaan Haltia siskon sekarotuiseen Jimiin ja sitten vielä Riston vanhempien luokse. Jimi oli ehkä hiukan yli-innokas, ja olisi leikkinyt aika rajuja leikkejä pennun kanssa, mutta rauhoittui sitten. Halti leikki kyllä rohkeasti ja reippaasti Jimin kanssa, vaikka kokoeroa oli ihan runsaasti, Jimi on jotain reilut 55 senttiä korkea ja taitaa painaakin reilusti yli 20 kiloa. Kuru ei edes pahemmin sekaantunut Haltin ja Jimin leikkeihin, kunhan olis muuten vaan halunnut haukuskella lämpimikseen. Mun siskon luota ajettiin siis Riston vanhempien luo, ja Halti tapasi Tikru-staffin. Kun ei kovin tarkkaan tiedetty miten Tikru pentuihin suhtautuu, niin varmuuden vuoksi Tikru oli hihnassa, kun tapasi Haltin. Nätisti se tapaaminen sitten meni, Tikru kyllä vähän jäykisteli, taisi olla aika jännää, mutta ei mitään sen kummempaa. Halti olis heti halunnut leikkiä Tikrun kanssa, mutta sitä ei kuitenkaan sisällä sentään sallittu. Tikru ja Kuru eivät tule toimeen keskenään, joten suurimman osan ajasta joko Tikru tai meidän koirat olivat sitten oven taakse eristettyinä. Halti pääsi myös ihmettelemään pihatalkoita ja renkaidenvaihtoa, kun Risto vaihtoi vihdoin pikku-Getzin kesänakit talvirenkaisiin. Reippaasti pikkukoira moikkasi kaikki pihan ihmiset häntä viuhtoen ja tassutteli menemään pressujen päällä. Pikkulenkillä korttelin ympäri sitä jo ehdittiin veikata pitkäkarvaiseksi saksanpaimenkoiraksikin. :D Kaiken tän jälkeen Halti sitten vihdoin väsähti eteisen lattialle, eikä olis millään jaksanut nousta, kun meidän piti lähteä. Niinpä se pikkureppana kannettiin autoon, ja tyyppi veteli sikeitä koko illan.

Sunnuntaina meillä oli peräti kahdet pentutreffit Tuomarinkylässä: ensin tavattiin Haltin Tuisku-sisko ja heti perään Janikan Noppa-pentu. Ihan alkuun Halti tapasi kasvattajansa Veikko-lapinporokoiran, ja sai vähän leikkiä ja juosta sen kanssa pellolla. Kuru jätettiin sattuneesta syystä kotiin.. Reippaasti Halti siis Veikkoakin tervehti ja rupesi heti leikkimään sen kanssa. Piti sen toki kokeilla, jos Veikkoa olis saanut nylkyttää, mutta totesi sen pian kannattamattomaksi. Hetken päästä Tuisku-siskokin saapui paikalle, ja Halti sai taas tuta nahoissaan tän pentueen narttujen reippaat otteet. :D Ei vaan, alkuun pienet äänekkäät painit ja sitten menoksi. Vettä tihuutti koko ajan ja loppua kohden satoi aina vaan enemmän, mutta se ei menoa haitannut. Tyypit juoksuttivat toinen toistaan kierroksia meidän ympäri. Hauskaa niillä näytti ainakin olevan! Tunnin verran ne reippailivat, ja sitten Tuisku lähti perheensä kanssa sienimetsään. Me tehtiin vajaan puolen tunnin kauppareissu, ja Janika, joka ei ehtinyt meidän pentutreffeille mukaan, tuli sitten leikittämään Noppaa Haltin kanssa. Halti oli tässä vaiheessa jo ihan sippi ja oli vedellyt hirsiä sen puoli tuntia autossa, ja näytti lähinnä pöllämystyneeltä kun se nostettiinkin autosta taas leikkimään. Lämpeni se sitten kuitenkin vielä Nopankin kanssa juoksemaan, vaikka selkeesti se oli kyllä jo väsynyt. Se näytti ihan kapiselta kojootilta märän turkkinsa kanssa kun vertasi pari viikkoa nuorempaan, pörröiseen ja vielä kuivaan Noppaan. :D Täytyis nyt pian ehtiä treffata Noppaakin niin, ettei Halti olis jo valmiiksi väsytetty.

Autoilu on edelleen sujunut tosi hienosti, Halti vetelee suurimman osan ajoajasta aina sikeitä. Alkuun se saattaa vähän huudella kun ihmiset kehtaavat kahlehtia sen typeriin turvavyövaljaisiin, mutta yleensä se rauhoittuu heti kun liikkeelle päästään. Ihan kaikkia ohikulkijoita se moikkaisi tosi mielellään, mutta on onneksi sen verran ahne, että sitä pystyy vielä namilla huijaamaan ja päästään ohi yleensä ihan sivistyneesti. Yksinolot ovat myös menneet hienosti, vajaan neljä tuntia noi ovat olleet täällä keskenään (portin eri puolilla tosin), eikä nauhalle ollut ainakaan tarttunut mitään ääntelyä. Käsittelyharjoituksia tarttis vielä tehdä kovasti, esim. hampaiden katsominen ei ole mitään Haltin lempparia, mutta sekin sujuu namin avustuksella ihan hienosti. Samoin kynsien leikkuu menee ihan nätisti, tosin se työllistää vielä sekä mut että Riston, että saadaan varmasti namia lapattua kitaan riittävää tahtia.

Tiina