Tällä viikolla on jatkettu ihan normaalia elämää. Haltin kanssa on tehty ahkerasti yksinoloharjoituksia, nyt jo 20 minuutin yksinolot sujuvat ihan nätisti hiljaa. Pitäis vaan rohkaistua pidentämään niitä yksinoloaikoja. Välillä se kyllä protestoi kovastikin eteiseen+keittiöön eristämistä, kun Kuru viettää yksinoloajat makkarissa. Halti kiljuu ja haukkuu, kun sen tilaa kehdataan sillä tavalla rajoittaa. Mä olen vaan yksinkertaisesti kieltänyt ne kiljukaulan kiekumiset, ja ihan hyvältä vaikuttaa. Jonkun kerran olen tehnyt sen virheen, että olen lähtenyt suoraan portin sulkemisen jälkeen rappukäytävään kuulostelemaan, ja sieltä onkin kuulunut kiukkuista haukkua. Kävin sitten komentamassa pennun hiljaiseksi, ja sen jälkeen 20 minuuttia yksinoloa onnistui ihan hipihiljaa. Sen jälkeen olen aina ensin eristänyt pennun yksinolotilaansa, antanut sen kiukuta tilanrajauksesta (tai kieltänyt möykän) kun olen kotona, ja lähtenyt vasta sitten ulos, ja homma onkin sujunut sillä tyylillä oikein hyvin. Aika paljon toi kiljukaula tykkäis muutenkin käyttää ääntään, ruuan tai leikin tms. komentamiseen, siitäkin huolimatta, että se ei koskaan oo saavuttanut sillä kiljumisella mitään. Mut ehkä senkin kalloon hitaasti menee, että hiljaa olemalla ne asiat tapahtuvat paljon ripeämmin. ;)

Keskiviikkona käytiin taas treffaamassa Tiitua ja Beanaa Paloheinässä. Kuru oli taas jo autossa ihan fiiliksissä, kun tajusi mihin tultiin. Halti tajusi myös - se nimittäin vastoin tapojaan yritti tunkea autosta ulos heti kun Kurukin pääsi, vaikka Halti yleensä vaan nukkuu autossa, kunnes se nostetaan pois. Itse asiassa menomatkallakin sen piti vähän yrittää kiljua lähtiessä, kun sillä tavalla ikävästi rajoitetaan vapautta turvavöillä, mutta kiljunta lakkasi heti parin minuutin jälkeen. Mammat olivat taas ihania, ja etenkin Tiitu leikitti Haltia ihan supernätisti ja paljon. Kyllä huomaa, miten paljon se tykkää pennuista. Pyörittiin taas aika pienellä alueella, mutta siinäkin Kuru ja Tiitu saivat kyllä ihan riittävästi juoksuleikkejä aikaan. ;) Kurun piti käydä myös vähän möykkäämässä yhdelle papparaiselle, jonka piti erikseen tulla metsästä kitisemään koirien irtiolosta (huoh, tyyppi tosiaan jatkoikin sit matkaansa siellä metsässä tän kitinän jälkeen; jos olisi vaan pysynyt siellä metsässä, ei Kurunkaan olis tarvinnut sille möykätä), mut Kuru tuli kyllä nätisti pois ukon luota, kun kutsuin. Kuru vaan kerkesi huomata sen ensin, mähän tajusin tyypin olemassaolon vasta kun haukku kuului, vaikka ihan vieressä Kurukin oli. No, eipä se sen vakavampaa ollut, kaikenmaailman nillittäjiä sitä liikkuukin.

Keskiviikkoillan ohjatut tokotreenit jäivät valitettavasti väliin, koska Ristolla oli töiden takia iltamenoa, eikä Haltin yksinolotreeni ole ihan vielä sillä tasolla, että viitsisin jättää sen 3 tunniksi yksin, kun ei oo mikään pakko. Treenailtiin sitten vähän vaan kotona. Torstaina Halti pääsi tapaamaan 11-viikkoista kultaisennoutajan pentua Sipsiä, joka sattuu vielä olemaan meidän toko-ohjaajan pentu. Ihan kivasti tyypit leikkivät, vaikka kokoeroa tietenkin oli jo aika reippaasti Sipsin hyväksi. No, Sipsiä eivät ainakaan Haltin nylkytysyritykset häirinneet, ja ihan kivat paini- ja juoksuleikit ne saivatkin aikaiseksi. Halti tapasi myös aikuisen labradorinnoutaja Emman, joka ei tosin pentujen kanssa intoutunut leikkimään, mutta kesti kiltisti ja kärsivällisesti Haltin möykkäämistä, hammastelua ja nylkytysyrityksiä. Kotimatkalla mulla oli taas autossa aika väsynyt penneli, jonka sai sitten kantaa kotiin. :D Reppana.

Tiina