Päivityksiin onkin tullut pitkä tauko, ensin mun lomailun ja sitten vuodatus.netin ongelmien takia. Pikakertauksena kuitenkin viimeisen kuukauden kuulumiset. Lomailu alkoi siis kesäkuun puolivälissä, ja ekaa lomaviikkoa vietin ihan vaan tylsästi kaupungissa. Noppaa pojat sentään pääsivät silloin treffaamaan, ja ainakin Kurun mielestä oli ihanaa - Nopan juoksun loppumisesta nimittäin oli pari viikkoa ja Kuru olis ollut koko ajan sen selässä. :F Niinpä meni Kurun osalta hihnalenkkeilyksi, Halti sentään uskoi sen verran Noppaa, että pystyi leikkimään sen kanssa melko normaalisti. Muuten viikko meni ahkerasti kotikulmilla lenkkeillessä, kun kerrankin aikaa oli! Juhannusaattoaamuna mä sitten heräsin neljän aikaan, vein koirat hoitoon ja hyppäsin lentokoneeseen ja matkustin Norjaan. Reilu viikko vierähti Lofooteilla aivan uskomattomissa maisemissa ja hyvässä seurassa - tulipa kokeiltua mm. Atlantissa uimista napapiirin pohjoispuolella (oli kylmää, joo!) ja kalliokiipeilyä. Ja 19 tunnin / 1500 kilometrin ajoa nukkumatta välissä, kun paluumatkalla päättikin sataa koko yön, eikä ehditty enää mihinkään leirintäalueen mökkiinkään, ei oikein telttayökään enää houkuttanut. Kaikenlaista tuli siis koettua ja kokeiltua. Ekaa kertaa olin noin pitkän ajan erossa koirista, ja kyllähän niitä kova ikävä tulikin, vaikka tiesin, että ovat hyvässä hoidossa. Mutta oli se reissu varmasti silti sen arvoinen.

Norjasta palattua lähdettiin neljäksi päiväksi Luopioisiin mökkeilemään. Mökki oli onneksi tien päässä ja lähimmätkin naapurit parinsadan metrin päässä autioina - niinpä pojat saivat palloilla pihalla ihan rauhassa. Säät olivat mahtavat, aurinko paistoi, muttei ollut ihan pakahduttava helle ainakaan koko päivää, niinpä jaksettiin lenkkeillä hyvin, ja koirat saivat tietty viilennykseksi lutata rannassa. Kurukin kävi melkein uimassa, kun sille tuli rannassa läträillessään kiire mun perään ja päätti oikaista syvemmän kohdan kautta... :D Oli kyllä rentouttava mökkireissu. Pari päivää käytiin välissä kotona, käväistiin agilitytreeneissä ja odoteltiin parempaa säätä - tässä välissä kun satoi ahkerasti. Seuraavalla viikolla lähdettiin sitten Virroille meidän omalle mökille, missä löhöiltiin myös neljä päivää. Kuru ei oikein arvostanut pitkää automatkaa, mutta muuten meni mukavasti, pojat pysyivät täälläkin nätisti pihassa - no, lähin naapuri kilometrin päässä.. - ja olivat muutenkin nätisti. Rentoa meininkiä, kun ei tarvinnut vieraita koiria pahemmin syrjäkylällä nähdä. Taisi koirilla olla muutenkin aika kivaa, kun ulos pääsi vaan ovea raottamalla ja pihapuuhiakin riitti seurattavaksi, kun tehtiin vähän polttopuita.  Viikonlopuksi palattiin jälleen kaupunkiin, että ehdittiin taas lauantaisiin agitreeneihin.

Treeneissäkin siis ollaan päivitystauon aikana käyty ihan normaalisti, väliin jäivät vain parit treenit Norjan reissun takia. Ohjausta on tainnut meidän treeneissä olla vain kerran, kesä kun on kiireistä aikaa koutsillekin. Kokeneemmat treenikaverit ovat sitten onneksi jaksaneet ahkerasti meitä ohjata, ja ollaan tehty monennäköistä pikku radanpätkää, 6-7 estettä peräkkäin. Pussia ja pituusestettä ollaan ainakin muistuteltu Haltin mieleen, ja parissa treeneissä ollaan onneksi päästy tekemään keppejäkin pleksien tai verkkojen kanssa. Näissä treeneissä ollaan sitten tehty 2x6 ja 3x6 toistoa kepeillä, jospa ne siitä rupeaisivat vähitellen sujumaan. Hyvin Halti kyllä pujottelee, mutta tosi paljon pitää vielä treenata että se suoritustapa olis lihasmuistissa ja voitaisiin ruveta jättämään apuja pois - me kun päästään kuitenkin treenaamaan niin harvoin. Treenit ovat kuitenkin menneet ihan hyvin - kaiken voi tiivistää siihen, että ohjaajalla on edelleen kaksi vasenta jalkaa ja peukalot keskellä kämmentä, mutta onneksi Halti korjaa niin hyvin mun virheitä! :D Se todellakin yrittää parhaansa, eikä lannistu, vaikken mä osaakaan ohjata sitä.

Kavereita ollaan myös ehditty jonkun kerran näkemään, Noppaa ollaan käyty reissun jälkeen treffaamassa pari kertaa ja mammatkin ehdittiin tavata pitkän tauon jälkeen kerran. Nopan kanssa ollaan käyty hiekkakuopilla, ekalla kerralla törmättiin vieläpä käärmeeseen.. onneksi käärme kuitenkin ehti lähteä pusikkoon tokkaamatta ketään, vaikka Noppa oli sitä haistelemassa ja käärme jo nosti päätään. Ihan riittävästi oli kuitenkin meille jännitystä. Toisen kerran käytiin eilen kuopilla läträämässä, kovin paljoa ei tosin veden äärellä oltu, kun kuopan reunalla hengaili sakemanni isäntineen auringonottopuuhissa. Reipas pieni ympyrälenkki päästiin kuitenkin tekemään, ja lenkin päätteeksi koirat kävivät kuopalla viilentymässä - Halti oikein _veti_ päästäkseen veteen, taisi olla melkoisen kuuma, kun oltiin ensin oltu pari tuntia agitreeneissä ja päälle vetäistiin lenkki auringonpaisteessa helteessä. :D Jos sen olisi voinut päästää irti, se olisi todennäköisesti jopa uinut. Mammojen kanssa käytiin aiemmin tällä viikolla Haltialassa, missä Halti päätti mm. jahdata lintua.. onneksi oltiin aidatulla laitumella, niin korvaton pässinpää pysähtyi sitten aitaan. Iso huokaus - missä sen korvat ovat? Muuten se on onneksi ollut edelleen varsin korvallinen, vaikka tässä naapurissa on ainakin parilla nartulla juoksut.

Muuten kesä on mennyt normaaliin tapaan lenkkeillen ja laiskotellen - tokotreeniä ei olla juurikaan tehty. Kuru on pari kertaa ollut mulla Haltin agitreeneissä mukana, ja siellä oon kentänlaidalla vähän treenaillut, varsinkin kun kentälle ilmaantui hyppyestekin. Kuru muutaman kerran yritti kaikennäköisiä haistelujuttuja sun muuta häröilyä, mutta sen verran päästiin kuitenkin treenaamaan, että se tajusi saavansa hypystä palkkaa vaikkei sitä toisella puolella valmiina näykään. Paikallamakuukin saatiin tehtä Katla-treenikaverin kanssa, vähän meinasi mennä pään pyörittelyksi välillä, mutta Kuru makasi kuitenkin nätisti paikallaan. Kokeiltiinpa vielä sitäkin, että Katlaa leikitettiin ihan muutaman metrin päässä Kurusta - kyllähän sitä kiinnosti, mutta nätisti makasi paikallaan, mä tosin olin varmuudeksi ihan lähellä itsekin.

Toissapäivänä juhlittiin myös Haltin 2-vuotissynttäreitä! Ihan uskomatonta, että se on jo "aikuinen" (no höpöhöpö, ei oo kyllä mitään sellaista vielä havaittavissa). Aika on mennyt vaan niin käsittämättömän nopeasti sen kohdalla. Edelleen se on kuitenkin mun pieni pentupentu, ja ulkonäöltäänkin on edelleen aika rääpäle. :D Ehkä mä siis voin yhä hyvällä omallatunnolla kutsua sitä pennuksi. Synttäripäivän kunniaksi otettiin vähän valokuvia ja tietty Halti sai oman kakunkin, jossa oli kaksi purutikkukynttilää. Heh - ihan kuin se aiheesta kauheasti tajuaisi, mutta kyllä sille herkkuruoka tietenkin kelpasi. Nyt kun ipana alkaa kuitenkin olla täysikasvuinen, on sille varattu aika joukkotarkkiin. Muutaman viikon päästä mennään Mevettiin kuville, saas nähdä, miltä lonkat, kyynärät ja selkä (toivottavasti tää jälkimmäinenkin onnistuu joukkotarkissa) näyttävät röntgenissä. Pitäkäähän peukkuja!

-Tiina