Tenttiviikko humpsahti mun kohdalta kummallisen nopeasti ohi, eikä blogiakaan mitenkään ehtinyt päivittää. ;) Jotain on kumminkin ehditty tekemään Kurunkin kanssa. Viikko sitten tiistaina käytiin lappalaiskoirien vapaamuotoisissa tokotreeneissä taas kentänlaidalla haukkumassa. Tällä kertaa se menikin tosiaan haukkumiseksi, ei Kuru malttanut olla hiljaa, kun oli niin paljon muita koiria ja pentuja.

Eskariosastoa oli tosiaan paikalla muitakin, jes. No, Kuru etäisyyttä ottamalla jonkin aikaa malttoi olla koiriksi eli hiljaa, mutta sitten luovutettiin ja mentiin muiden eskarilaisten kanssa viereiselle pellolle leikkimään. Ráikun kanssa Kuru oli leikkinyt ennenkin, mutta aluksi piti vähän jäykistellä ja kummallakin oli selässä "keesi" pystyssä. Nopeasti ne kuitenkin selvittivät välinsä ja rupesivat leikkimään. Kun mukaan tuli kaksi muutakin pentua, lapinkoira Terra ja lapinporokoira Lumi, niin Kurua rupesi kovasti jännittämään. Häntä painui melkein koipien väliin ja korvat littaan niskaan, tosi epäkurumaista. Ei se ole koskaan aiemmin reagoinut niin, tosin eipä se ole koskaan aiemmin leikkinytkään useamman pennun kanssa. Jonkin aikaa leikki menikin sitten niin, että kuukautta vanhemmat Ráiku ja Terra leikkivät keskenään ja Kuru alistui niille, mutta myöhemmin Kurukin rohkaistui mukaan leikkiin ihan normaalisti häntä pystyssä. :) Kiitoksia siis leikittäjille! Eli ihan hyvä kokemus se taisi kuitenkin olla, kun käytös palautui takaisin tavalliseksi. Juokseminen oli taas Kurun mielestä kaikista kivointa, sillä on niin hullu ilme naamalla, kun se juoksee sataa edestakaisin.

Sunnuntaina käytiin treffaamassa pitkästä aikaa Viimaa ja Myryä. Päästiin tällä kertaa mun isän kyydillä paikan päälle, eikä Kuru kuolannut ollenkaan autossa. Se meni taas heti nukkumaan, kun auto lähti liikkeelle. Uskomatonta, miten paljon voi auton vaihtuminen vaikuttaa. Kuru oli aivan onnessaan nähdessään Viiman ja Myryn, se ei olisi mitenkään malttanut kävellä leikkipaikalle asti. Aluksi Viima ja Myry leikkivät keskenään Kurun mielestä liian rajusti, ja Kuru tyytyi makaamaan maassa ja haukkumaan ponnekkaasti "hei kaverit, ei tolleen voi leikkiä, ottakaa mut mukaan!". Myöhemmin meno kuitenkin rauhoittui sen verran, että Kurukin pääsi juoksemaan ja hepuloimaan hullusti, ja tietysti myös painimaan Viiman kanssa. Jäniksenpapanatkin maistuivat.. ja oli muuten taas kotiin päästessä väsynyt pentu. Kiitoksia Päiville, Viima ja Myry ovat kyllä kullanarvoisia leikkikavereita.

Tänään käytiinkin sitten viimeisellä pentuajan rokotuksella. Kuru sai niskaansa rabiespiikin. Tälläkin kertaa Kuru tajusi heti bussista tultuaan, että tää on se kiva paikka, mennään nytheti! Ja olisi vetänyt koko matkan eläinlääkärille, jos ikävät ihmiset olisivat vaan antaneet.. Lääkäri totesi, että pentu on hyvässä kunnossa, sopivan hoikka, keuhkot ja sydän normaalit ja pallit edelleen paikallaan. Kuru ei mitään piikkiä taaskaan kerennyt huomata, kun lääkäri antoi namia, jotka piti rohmuta hillittömällä vauhdilla. Muutenkin Kurulla oli järjetön into päällä koko ajan, kaikki ihmiset olivat niin kivoja ja kaikki paikat piti tutkia. Lääkärikin totesi jossakin vaiheessa, että "on ollut sitten ihan normaali aktiivinen ja vauhdikas oma itsensä?" tms. :D Joo-o, onneksi sillä ei kotona ole ihan yhtä paljon vauhtia ja energiaa kuin eläinlääkärillä. Kivaa tietysti, että ei joudu raahaamaan neljällä tassulla vastaan haraavaa koiraa lääkärille. :) Kuru kävi myös vaa'alla, joka näytti 9,35 kiloa. (Meidän kotivaaka näyttää heittävän epätasaisesti kumpaankin suuntaan..)

Viikonloppuna onkin edessä jännä paikka, päästään nimittäin sunnuntaina tapaamaan yhdeksän muuta pentua, kun kahden melkein samaan aikaan syntyneen pentueen pennut menevät kasvattajan luo. Saa nähdä, miten Kuru suhtautuu. Eiköhän Kurulla joka tapauksessa ole kivaa, koska siellä on myös paljon ihania ihmisiä, joita voi liehitellä. Kivaa!

Tiina