Tänään käytiin taas treffaamassa Viimaa ja Myryä. Ihan aluksi otettiin pientä harjoittelua parkkipaikalla, Kurun kanssa opeteltiin ottamaan taas kontaktia, vaikka muitakin koiria on paikalla. Aluksi Kuru huusi ja vinkui kaveriensa perään, mutta lopulta kuitenkin rupesi tekemään yhteistyötä mun kanssa. Lopulta päästiin jopa aika lähelle (~10m? Kurun mittakaavassa se on lähellä..) niin että Kuru silti malttoi ottaa kontaktia. Jee! Vähän kyllä kävi kateeksi, kun katseli isojen poikien treenejä - Päivin ei tarvinnut pidellä hihnasta kiskovaa riekkupelleä, vaan sai treenata hienosti käyttäytyvien ja treenaamisesta nauttivien koirien kanssa. Jospa mekin sitten viiden vuoden päästä.

Pienen treenin jälkeen sitten siirryttiin riekkumaan, Kurukin malttoi kummasti kävellä paljon nätimmin kuin yleensä koiraseurassa. Tosi hyödyllistä se harjoittelu tuntui olevan, täytyy ottaa tavaksi. Pojat juoksivat ja riehuivat keskenään ihan mukavasti, ja tarpeeksi riehuttuaan keskittyivät etsimään pupunpapanoita ja muita herkkuja nurmikolta. Käytiin sitten vielä pienellä hihnalenkillä, kun pojat eivät enää viitsineet leikkiä, ja Kurukin malttoi taas alun jälkeen rauhoittua ihan mukavasti. Muutama ohituskin tuli tehtyä, onneksi Kurulla oli Viima ja Myry häiriönä siinä edessä, niin ohitus oli helpompaa. Ehti se tosin pari kertaa haukahtaa viimeiselle vastaantulijalle, ja ensimmäisellekin vastasi, kun se rähähti meidän jo mentyä ohi. Ihan hienosti se kuitenkin meni keskimääräiseen suoritukseen verrattuna..

Tiina