Maanantaina posti toi odotetun kirjeen: lasku Kurun lonkka- ja kyynärnivelkuvien arvostelusta Kennelliitossa. Koska puhelinaika oli mennyt jo siinä vaiheessa kun kotiin pääsin ja tiistaina oli loppiainen, ehdin soittaa Kennelliittoon vasta tänään keskiviikkona ja udella tuloksia. Kannatti kuitenkin malttaa mielensä - Kurun lonkat A/A ja kyynärät 0/0! :D

Tänään meillä oli myös aika Jan Räihälle Espoon eläinsairaalaan tuon Kurun ontumisen takia. Diagnoosiksi varmistui hysteerinen emäntä. ;) Eli Räihän mielestä jalassa ei ollut mitään epänormaalia, vikaa ei löytynyt. Mikään nivel ei ollut aristava, lämmin tai turvonnut. Ainoastaan lonkkia ei voinut tutkia, mutta koska olin just saanut tulokset Kennelliitosta, Räihä totesi että A on A, eivätkä lonkat siis ainakaan voi aiheuttaa ontumista. Syyksi satunnaiseen ontumiseen levon jälkeen Räihä arveli samaa kuin edellinenkin lääkäri, lihasvenähdys tai -revähdys tms. Mun pelkäämä ristisiteen repeämä se ei kuulemma voi olla, mikä helpotti mua huomattavasti. Samoin Räihä totesi, että sen venähdyksen parantuminen voi tosiaan kestää kuusikin viikkoa, mitä mulle on moni muukin yrittänyt tolkuttaa. Jos mä nyt uskoisin sen verran ettei tartte sydän kurkussa olla.

Lääkäri määräsi Kurulle kahden viikon särkylääkekuurin ja lepoa. Sitten aloitetaan varovasti normaaliin liikuntaan siirtyminen. Jos Kuru vielä helmikuun alussa ontuu, niin mennään takaisin ja kuvataan koko kinttu. Siinä vaiheessa sitten etsitään nivelrikkoa, jonka perusteella sitten nähtäisiin, jos jossain nivelessä on ongelma. Nivelrikon ilmaantuminen kestää kuulemma 6-8 viikkoa vamman syntymästä, ja jos sitä löytyy, niin vika voidaan tietty korjata, mutta nivelrikkohan ei mihinkään häviä. Tää tietenkin aiheuttaa mulle harmaita hiuksia ja pelkään edelleen, että jos sille sitten tuleekin johonkin niveleen nivelrikko ja jos ja jos ja jos.. Nojoo. Pitäis ottaa vaan järki käteen ja uskoa, kun lääkäri kertoo, että vikaa ei todennäköisesti ole. Eikä tässä oikein muuta enää voi tehdäkään, nyt ollaan käyty erikoislääkärilläkin eikä mitään sen vaarallisempaa ole löytynyt. Koskahan mä parannun tästä hysteriasta.. Kuru protestoi jo nyt lepoa, lepoviikkoja on kertynyt jo melkein 3 miinus hoidossa käynti. Onneksi se sentään nyt tuntuu syövän nameja, joten ehkä väsyttäminenkin onnistuisi.

Tiina