Kurulla on viikonlopun jälkeen ollut kevättä rinnassa. Viikonlopun ajan se käyttäytyi onneksi meidän nähden ihan kiltisti, mutta oli yrittänyt nylkyttää Tikru-pentua koko ajan, kun oltiin lauantaina siskon tupareissa ja Kuru jäi anoppilaan hoitoon. Sunnuntaina se  tarvitsi vain yhden muistutuksen (=jäähylle vienti) ja oli loppupäivän kiltisti. Sen sijaan kotona se onkin sikaillut oikein reippaasti. Maanantaina Kuru huomasi, että ulkona on hillittömän ihania hajuja, ja hihnakävelystä ei meinannut tulla yhtään mitään. Kuru kiskoi ja kiskoi ja välillä jäi nuolemaan pissoja, jolloin sitä sai kiskoa perässä. Sisällä se ei onneksi ole ollut levoton, mutta lenkkeily on "mielenkiintoista". Tiistaiaamuna lenkkiin meni varmaan tripla-aika, kun Kuru ei tehnyt mitään muuta kuin kiskoi tai pisti nelitassujarrun päälle jäädessään haistelemaan. Aiemmin se sentään käveli joitain pätkiä nätisti..  Ja koska hajut olivat niin ihania, ei Kurun mielestä tarvinnut syödäkään, vaikka kupissa oli raakaa jauhelihaa. Tiistain loput lenkit mentiin sitten natsikurilla ja onnistui se kävely sitten sentään vähän nätimmin, kun Kuru taisi huomata, että oon tosissani niiden karvanoppienpoistouhkauksien kanssa.

Alkuviikon sikailujen jälkeen olin vähän epäileväinen tämänpäiväisten tokotreenien suhteen. Kuru kuitenkin yllätti positiivisesti ja teki ihan hienosti juttuja, vaikka olikin normaalia poissaolevampi. Vetäjäkin totesi, että Kuru varmaan yhdistää sen paikan kivaan tekemiseen, vaikka ulkona nyt sitten haiseekin sen nokkaan ihanalta. Heti alkuun otettiin pari maahanmenoharjoitusta, Kuru ei meinannut olla ollenkaan kuulolla, mutta muistuttamisella teki kyllä ihan nätisti. Maahanmenot olivat kuitenkin vinoja (työnsi takapäätä ulospäin), joten harmitti. Sen jälkeen tehtiin minuutin paikallamakuu, joka meni mun epäilyksistä huolimatta myös hyvin. Kovin paljoa hihnan päästä en kuitenkaan uskaltanut irrota, vaikka naapureina oli narttuja - tai ehkä juuri siksi.. Ei Kurulla ollut mielessäkään mikään nouseminen, vaikka se katselikin pari kertaa sivuilleen.

Seuraavaksi treenattiin hyppyä. Sillä aikaa kun pienemmät koirat treenasivat ensin, me muut harjoiteltiin kontaktia/maahanmenoa toistemme häiriönä. Siis parin metrin päässä vastakkain toinen käski perusasentoon ja toinen maahan, ja oman koiran piti tietenkin kuunnella omaa omistajaansa. Kuru hämääntyi kerran häiriökoirakon maahan-käskystä menemään maahan, mutta muuten oli todella näppärästi mukana. Kovin kauaa se ei kuitenkaan jaksanut keskittyä, ja pidettiinkin suosiolla vähän taukoa. Hyppyhommat menivät tosi hyvin, kun palkkana käytettiin pehmeää patukkaa. Ensimmäisellä kerralla vietiin palkka yhdessä Kurun kanssa esteen taakse, niin että se näki lelun ja innostui siitä. Se hyppäsi ekalla käskyllä ja leikki innoissaan. Toisella kerralla vetäjä laittoi lelun esteen taakse niin että Kuru näki sen istuessaan sivulla. Ei lähtenyt ekalla hypyllä, mutta kun vetäjä käski katsoa estettä, ei koiraa, niin kummasti se koira totteli käskyä. :D Eihän se Kuru mihinkään hyppää, jos tuijotan sitä ja todennäköisesti vielä taas kumartelin päälle. Onneksi on hyvä vetäjä! Toisella kierroksella tehtiin niin, että annoin palkan suoraan vetäjälle, Kuru ei nähnyt sitä, ja vetäjä laittoi palkan Kurun huomaamatta esteen taakse. Tälläkin kertaa Kuru hyppäsi heti! Loistavaa! Se myös leikki reippaasti vetäjän kanssa, otti oikein kunnon ärinät ja murinat mukaan ja roikkui täysillä mukana. :D Viimeinen hyppy meni myös oikein näpsäkästi, tällä kertaa Kuru näki kyllä palkan laiton, mutta malttoi olla sivulla nätisti käskyyn asti. Saatiin tosi hyvät onnistumiset tähän väliin.

Harjoiteltiin myös liikkeestä seisomista. Musta tuntuu, ettei Kuru hahmota tätä liikettä juuri ollenkaan. Muista se sentään tajuaa, että "tää oli tää juttu", vaikkei liikkeitä kunnolla osaakaan. Tehtiin siis kuten aina, seuruutin palkka vasemmassa kädessä, näytin ison käsimerkin ja käännyin Kurun eteen antamaan palkan oikeasta kädestä. Seisoohan se, muttei se mun mielestä tajua, mikä se idea on. Vetäjän ohjeesta sitten kuitenkin kokeiltiin muuten samalla tavalla, mutta ilman palkkaa oikeasta kädestä. Vein siis oikean käden samalla tavalla nenän eteen, mutta palkkasin Kurun kuitenkin vasemmasta kädestä. Ilmeisesti tällä tavalla voisi päästä jotenkin eteenpäin tän liikkeen kanssa. Kuru on vasta hikisesti tajunnut "seiso"-käskyn asennonvaihdoissa (ja silloinkin saa aina ensin muistutella, että hei tää juttu), mutta pysähtymiseen se ei sitä osaa yhdistää. Täytyy vaan harjoitella, kyllä se sen jossain vaiheessa tajuaa, ihan niin kuin sen maahanmenonkin, johon meni yli puoli vuotta, ja sitä treenattiin vielä ahkerammin kuin tätä seisomista.. Seisomista treenattiin myös jättötreeninä samalla tavalla kuin luoksetulon jättöä. Koira siis seisomaan, "odota", pari askelta eteen, takaisin ja palkka. Ihan ok, mutta Kuru ei ollut ollenkaan mukana. Se katseli ympärilleen, eikä yhtään tajunnut että nyt tokoiltiin, eikä varsinkaan tajunnut, mistä sitä palkkaa satoi. Huoh. Mutta pysyi sentään, kun käskin odottaa. Kaiken kaikkiaan siis ihan hyvät treenit, olin ihmeissäni, että Kuru jaksoi keskittyä noinkin paljon.

Tiina