Tänään päästiin vihdoinkin kunnolliselle lääkärille tutkimuksiin. Kuru oli siis ollut nyt kuukauden levossa, saanut kahden viikon särkylääkekuurin  ja oli välillä muutaman päivän ihan oireetonkin. Suurimman osan ajasta se kuitenkin oli jäykkä pari askelta levon jälkeen ja eilen sitten ontuikin ihan selkeästi pari askelta makuulta noustuaan. Mä olin luonnollisesti helkkarin huolissani ja näinkin kaiken maailman painajaisia etukäteen.. Kurun tutki ensin toinen eläinlääkäri ja sitten Räihä. Molemmat saivat esille samat reaktiot: Kuru aristi selän painelua kahdesta kohdasta (rintarangan ja lannerangan yhtymäkohta ja lanneselkä), oikean takajalan ojennusta suoraan taakse ja uutena juttuna vasemman kyynärnivelen taivutusta. Mä olin nähnyt, että Kuru nosteli vasenta etujalkaansa parin askeleen verran perjantaina, mutta olin olettanut että sillä oli vaan kylmä, kun oltiin seisoskeltu jonkin aikaa ja toi on reppana saanut ulkoilla niin vähän ettei oo tottunut kylmään. Vaan reaktio tosiaan siitäkin tuli, Kuru kääntyi katsomaan ja näytti, että nyt sattuu. Polvissa ei ollut mitään vikaa, ei löysyyttä, ei nestettä, ei mitään.

Räihä katsoi Apexissa otetut lonkka- ja polvikuvat, ja lonkat ja polvet näyttivät hänenkin mielestään edelleen täysin siisteiltä. Sen sijaan yhdessä lannerangan selkänikamassa Räihä näki töhryn - ja tässä vaiheessa mä olin aivan paskana. Apexissa otetut kuvat olivat kuitenkin vähän huonolaatuiset. Päädyttiin siis kuvaamaan koko selkä uudestaan ja varmuuden vuoksi myös se vasen kyynärnivel. Kuru rauhoitettiin taas, tällä kertaa vähän pienemmällä määrällä ainetta ja vain yhdellä rauhoitteella. Hyvin se kuitenkin nukahti. Pääsin tällä kertaa itse pitelemään sitä röntgenhuoneeseen, selästä otettiin taas "lonkkakuva", eli vatsan suunnasta, sekä kolme kuvaa kyljen suunnasta. Lisäksi kyynärnivelestä otettiin kaksi kuvaa, sivusta ja päältä. Katselin kun Räihä ja toinen eläinlääkäri katselivat kuvia, ja olin ihan varma, että jotain hirveää siellä on. Räihä näytti mulle kuvat, ja mä meinasin itkeä helpotuksesta, kun Räihä kertoi että kuvissa ei näy mitään muutoksia. Sitä töhryä, joka Apexissa otetuissa kuvissa näkyi, ei ollut näissä kuvissa - ja sen näin itsekin, kuva siitä selkänikamasta oli todella selkeä. Mitään vikaa ei siis luustosta löytynyt. Jos siellä jotain olis ollut koko tämän vuoden (kun  ekan kerran Kuru ontui vuosi sitten), luustossa näkyisi kyllä muutos. Kyynärnivelkin oli edelleen täysin puhdas, todennäköisesti reaktio johtui jostain lihasvenähdyksestä tms. Kuruhan on kyllä riehunut hihnassa parhaansa mukaan, vaikka sitä kuinka yritetään pitää levossa.

Kuru kuitenkin siis ontuu edelleen sitä oikeaa takajalkaa, ja koska röntgenkuvissa ei mitään löydöksiä ollut eikä käsin tunnustelemalla päästä puusta pitkään, Räihä suositteli magneettikuvausta. Röntgenkuvassa näkyy vain luusto, magneettikuvassa nähdään sitten myös välilevyjen, hermojen yms. tilanne. Aika magneettikuvaukseen varattiin samantien tammikuun alkuun. Tässä välissä meillä on myös yksi fysioterapia-aika. Rimadylin syöttämistä jatketaan - onhan se kipeä, kun se ontuu -  mutta liikuntaa saa lisätä vähitellen ihan normaaliksi, jos Kuru vaan ei onnu enempää. Kyllähän tää vähän helpotti, mutta olen mä kyllä edelleen tosi huolissani. Toivotaan nyt, että fysioterapeutti sais tän taas ratkeamaan. Ja pidetään kaikki peukut pystyssä, että siellä magneettikuvassa ei mitään näy.

Tiina