Sunnuntai-iltana käytiin vielä Tuomarinkartanolla treenaamassa, kun kerran treenaamaan innostuttiin. Mulla ei tälläkään kertaa ollut sen kummempaa suunnitelmaa kun päätin vasta päivällä lähteä treeneihin, mutta sentään kunnon namit (lihapullat) otin tällä kertaa mukaan. Ja hyvä että otin, koska pojat olivat tosi pätevinä. Myös Haltin paras kaveri Noppa oli treenaamassa, pikaisen hihnatapaamisen jälkeen Haltikin pystyi tosi hienosti keskittymään hommiin, kun palkkana oli tiedossa sitä ihanaa lihapullaa. Hieno pieni Halti! Lähinnä treenailtiin taas perusasentoa, vähän tehtiin odottamisharjoituksiakin. Niitä pitäiskin muuten jaksaa ja muistaa tehdä kotonakin... mutta ihan hienosti meni joka tapauksessa. Kurun kanssa tein seuraamistreeniä ja osallistuttiin myös ryhmäpaikallamakuuseen. Kuru makasi taas hienosti, ei mitään ongelmia, vaikka molemmilla puolilla oli urokset. Rivin päästä karkasi yksi pentukin leikkimään viereisen uroksen kanssa, mutta Kuru ei reagoinut siihenkään mitenkään. Aika hieno äijä! Vaikka mä toki olinkin koko ajan varmuuden vuoksi hihnan päässä, mutta hienosti se teki silti. Hyödynsin myös vierasta koirahäiriötä kiertelemällä Kurun kanssa porkkisuroksen ja -nartun ympäri, ensin vähän kauempaa ja sitten hyvinkin läheltä. Ja Kuru pystyi siihen, taitava! Eipä olis uskonut vielä joskus pari vuotta sitten. No, toki sillä oli se lihapulla nenän edessä, mutta silti. Treenien päätteeksi käytiin taas hihnalenkillä, tällä kertaa Justus-lapinkoiran ja emäntänsä kanssa. Teki jälleen ihan hyvää pojille. Taas ne olivat alkuun järkyttäviä hinaajia ilman käytöstapoja, mutta rauhoittuivat tällä kertaa nopeammin ja lenkki meni ihan hienosti. Vain kerran tuli pientä tunteiden kuumenemista, kun metsiköstä tuli polkua pitkin koira, mutta ei sen kummempaa. Yllättävän rennosti Kurukin pystyi vieraan uroksen seurassa olemaan, vaan Justus ei olekaan tippaakaan provosoiva tyyppi.

Maanantaina käytiin tapamme mukaan Kirsun, Janikan, Tiin, Beanan ja Nopan kanssa lenkillä Haltialassa. Pojat eivät taas meinanneet nahoissaan pysyä kun napattiin Kirsu ja mammat kyytiin ja Halti oli hiukan yli-innokas kun tajusi että tultiin Haltialaan.. Ja Nopan kanssa niillä oli taas niin kivaa, Noppa ja Halti ovat kyllä kuin paita ja peppu. Kakarat juoksuttivat toisiaan pitkin poikin ja painiotteluitakin nähtiin. Leikkivät Tiitu ja jopa Kurukin vähän niiden kanssa, Beana tyytyi katselemaan sivusta. Reilu puolitoista tuntia meillä meni, kun käytiin juoksuttamassa koirat niitetyllä laitumella ja kierrettiin joenrantaa pitkin takaisin autoille. Höyryjen päästely tuli kyllä taas niin tarpeeseen.. ja mulla oli jälleen aika väsyneet koirat, kun jopa Kuru nukkui takapenkillä kotiin ajellessa.

Keskiviikkona käytiin jälleen Kirsun kanssa lenkillä, kun seuraavalla viikolla ei kimppalenkille päästä. Suunnattiin jälleen Haltialaan. Tällä kertaa lähdettiin joenrantaa pitkin, mutta todettiin pian että muita ihmisiä ja koiria oli liikkeellä vähän turhan paljon. Meidän takaa tuli kaksi noutajaa omistajineen, ja koirat olivat irti mutteivät kovin tiukasti hallinnassa. Päästettiin noutajat suosiolla ohi, mentiin odottelemaan sivummalle, ja kun palattiin polulle, koirat olivat ihan tohkeissaan. Hetken päästä huomasin Haltin takatassujen päällä verisiä viiruja ja huolestuin heti, että se on loukannut itsensä johonkin, varsinkin kun se käyttäytyi taas niin omituisesti - nenä liimaantui maahan eikä sitä kiinnostanut mikään muu. Kunnes mä nostin Haltin syliin näyttääkseni Kirsulle sen mahapuolta ja Kirsu totesi Haltin vilauttelevan - ja tajuttiin että juoksutuoksujahan ne pojat ovat haistelleet ja veri Haltin tassuissa ei tosiaankaan ollut Haltista itsestään peräisin.. parin minuutin päästä vastaan tullut uroksenomistaja vahvisti meidän epäilyt, kun sanoi että hänen neljä koiraansa olivat seonneet kahdesta vastaan tulleesta nartusta. No ilmankos.. Niinpä käytettiin vaan koirat koskella juomassa ja suunnattiin tutulle niitetylle laitumelle. Siellä oli mukavan rauhallista ja koirat saivat juosta niin paljon kuin sielu sietää. Halti pakkoleikitti Tiitua, kun ei kerran ollut Noppaa riehukaverina, ja Kurukin kävi vähän kakaran kanssa juoksemassa. Jopa Beana innostui ottamaan useamman pitkän juoksuspurtin varisten perässä. Ja Halti-mussukka ekan jahtauskerran jälkeen uskoi kieltoa ja kääntyi pois lintujahdista, kun käskettiin. Aika taitava ipana! Koirilla taisi olla kivaa, ja kun Tiitu-mamma ei ois enää ehkä viitsinyt leikkiä, Halti kävi huitomassa sitä käpälällä (ja sai Kurun peräänsä, Kurun reaktio oli selvä "se on MUN äiti!"). :D Hauskaa siis oli meillä ihmisilläkin!

Tiina