Tänään käytiin fyssarilla ekaa kertaa sitten viime kevään, kun hieroja sitä meille suositteli Kurun protestoidessa selän hieromista. Fyssari muistikin Kurun viime keväältä, ja totesi sen olevan mainiossa kunnossa. Rintarangassa oli muutama jäykkä nikama, ja erityisesti oikean kyljen käsittelyä Kuru protestoi ininällä, mutta muuten Koolainen oli ihan kunnossa. Lannerangassa ei ollut mitään kummallista ja kaikki jalatkin tuntuivat normaaleilta. Fyssari vähän naureskeli, kun kerroin mitä Kuru on viime aikoina puuhaillut (kiviltä liukastumiset, törmäilyt jne.) ja totesi, ettei ole mikään ihme jos tulee pieniä jumeja. Kun elämäntapa on täysii, niin ihan ilman haavereita ei valitettavasti voi jäädä. Mitään suurempaa tai vakavaa fyssari ei kuitenkaan Kurusta löytänyt, joten jatketaan riehumista. Tosin on ehkä syytä käydä aina välillä tsekkaamassa tyypin olotila, kun toi ei mitään vaivojaan näytä, eikä sillä tosiaankaan tunnu olevan muita vaihteita kuin se täysii. Kysäisin vielä fyssarilta, oliko Kuru lihava tai laiha hänen mielestään, ja fyssari totesi Kurun olevan ihan sopiva. Hyvä näin, mitään turhia läskejä ei tarvitakaan. Eläinlääkäriaseman vaa'assa Kuru painoi 16,75 kg, suunnilleen tätä luokkaa ne tulokset on olleet kotonakin.

Tokoilut ovat jääneet suorastaan hävettävän vähälle viime aikoina. Muutamia seuraamispätkiä mä olen kuitenkin lenkkien yhteydessä muistanut harjoitella, ja yllättävän hyvin on sujunut. Yhdellä iltalenkillä sain pitkät pätkät oikein pätevää seuraamista, kun palkkana toimi mun hanska. No, kyllä mä muistinkin viime talvelta, että tyyppi tykkää repiä just noita hanskoja erityisen paljon. Yhdellä treenikerralla sain jo liikkeestä seisomisia peruuttaessa pelkällä sanallisella käskyllä, mutten ole vieläkään ihan vakuuttunut, tajuaako Kuru sen sanan vai teenkö mä jonkun vartaloavun siinä (käsimerkin olen siis tietoisesti jättänyt pois). Täytyy siis treenata vielä paljon lisää. Paikallamakuut ovat sujuneet hyvin, tosin sitä pitäisi harjoitella huomattavasti enemmän häiriössä. Seuraamisessa pitäisi varmaan päästä taas askel eteenpäin ja yrittää häivyttää käsiapua. Pitäisi varmaan aloittaa ihan vaan parin askeleen seuraamisesta käsiä heiluttaen. Tosin Koohan osaa hyvänä päivänä (kun tähtien asento on oikea...) seurata pitkät pätkät vaikka heilutan käsiä, mutta tätä osaamista pitäis vähän laajentaa.

Tänään illalla satoi ensilumi! Tai siis räntä, mutta jotain valkoista kuitenkin, ja sehän riittää Kurulle. Tyyppi oli ollut vissiin hieman innoissaan Riston kanssa iltalenkillä, ja mun oli pakko päästää Kuru vielä takapihalle riehumaan. Koiran perusoikeuksiin kuuluu päästä riehumaan ensilumessa. ;) Meillä oli taas hieman onnellisen näköinen koira.

Tiina